Patteriverkoston uusiminen

Merkit siitä, että verkosto on käyttöikänsä päässä

Vesikiertoisen patteriverkoston käyttöiäksi arvioidaan usein noin 50–60 vuotta, mutta ikä ei yksin ratkaise. Olennaista on putkien, liitosten ja venttiilien todellinen kunto. Monessa 1960–1980-luvuilla rakennetussa talossa verkosto on yhä alkuperäinen, ja sen kunto kannattaa selvittää ennen kuin ongelmat kasautuvat.

Vanhoissa verkostoissa putket ovat usein terästä, ja korroosio voi edetä sekä putken sisä- että ulkopinnalla. Siksi päältä siistiltä näyttävä putki ei välttämättä kerro koko totuutta. Kuntoa arvioitaessa katsotaan putkien ja liitosten lisäksi venttiilien toimintaa, paisuntajärjestelmää ja kiertoveden laatua.

• liitoksissa tai venttiileissä on vuotoja tai kosteusjälkiä
• järjestelmään joudutaan lisäämään vettä toistuvasti, koska paine laskee
• patteriventtiilit ovat jumissa tai termostaatit eivät reagoi säätöön
• osa huoneista jää kylmiksi ilmauksesta ja säädöstä huolimatta
• ilmattaessa verkostosta tulee tummaa, sakkaista vettä

Osittain vai kokonaan uusiksi?

Aina kaikkea ei tarvitse uusia. Patteriventtiilit kuluvat yleensä ennen putkia, ja jos putket ovat hyvässä kunnossa, venttiilien vaihto ja verkoston perussäätö voivat korjata lämmön epätasaisen jakautumisen huomattavasti pienemmällä työllä. Yksittäisten pattereiden vaihdosta kerrotaan tarkemmin pattereiden asennuksen sivulla. Jos patteri vain lorisee tai jää yläosasta kylmäksi, kokeile ensin patterin ilmausta.

Jos putkissa on vuotoja tai korroosiota useassa kohdassa, paikkaaminen käy ennen pitkää kalliimmaksi kuin uusiminen. Silloin koko verkosto kannattaa suunnitella uusiksi kerralla, vaikka työ tehtäisiinkin vaiheittain.

Uusimisen yhteydessä verkosto kannattaa myös mitoittaa uudelleen. Jos taloa on lisäeristetty tai ikkunat on vaihdettu, lämmöntarve on voinut pienentyä, jolloin pienemmät patterit voivat riittää. Laajennus taas lisää lämmöntarvetta. Aikataulu kannattaa suunnitella niin, ettei talo jää kylmäksi asennuksen aikana – helpointa se on lämmityskauden ulkopuolella.

Omakotitalo ja taloyhtiö

Omakotitalossa päätät itse, milloin verkosto uusitaan. Luonteva hetki on esimerkiksi lämmitysmuodon vaihto tai laajempi remontti. Jos talo siirtyy öljystä maalämpöön tai ilma-vesilämpöpumppuun, verkosto ja patterit kannattaa mitoittaa matalammalle menoveden lämpötilalle.

Uudet putket asennetaan yleensä pinta-asennuksena, jolloin rakenteita ei tarvitse avata. Materiaalina käytetään esimerkiksi kupari- tai komposiittiputkea. Kuparin juottaminen on tulityötä, johon asentajalla on tulityökortti.

Rivi- ja kerrostaloyhtiöissä lämmitysverkosto on taloyhtiön vastuulla. Hanke etenee hallituksen ja isännöitsijän kautta, ja isommista korjauksista päättää yleensä yhtiökokous. Tavallisesti ensin tehdään kuntotutkimus, jonka jälkeen LVI-suunnittelija laatii suunnitelmat. Laajoissa hankkeissa taloyhtiö palkkaa usein myös valvojan. Jos taloyhtiönne pyytää tarjouksia, Solo-putkimies voi antaa tarjouksen suunnitelmien pohjalta.

Hinta ja kotitalousvähennys

Patteriverkoston uusiminen hinnoitellaan aina tarjouksena. Hintaan vaikuttavat pattereiden ja putkimetrien määrä, uusitaanko myös patterit, asennustapa ja kotelointitarve sekä se, kuinka helposti putkireitteihin pääsee käsiksi. Tarjousta varten kannattaa koota pohjapiirustus, tieto pattereiden määrästä ja mahdollinen aiempi kuntotutkimus. Mitä tarkemmat lähtötiedot ovat, sitä tarkemmin kustannukset voidaan arvioida.

Omakotitalon omistaja voi saada työn osuudesta kotitalousvähennystä. Taloyhtiössä lämmitysverkosto kuuluu yhtiön kunnossapitovastuulle, joten osakas ei saa vähennystä verkoston uusimisesta – ei silloinkaan, kun hän maksaa osuutensa vastikkeena tai muuten itse. Vähennyskelpoisia voivat olla vain lisätyöt, jotka osakas tilaa ja maksaa suoraan urakoitsijalle. Lue lisää kirjoituksesta kotitalousvähennys putkitöistä ja arvioi vähennyksen suuruus hinnastosivun laskurilla.